Via Dolorosa - Antti Eerola: Punapaidoista Huuhkajiksi : Suomen jalkapallomaajoukkueen historia

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue on viimeinkin saavuttanut paikan arvokisojen lopputurnauksessa. Kauan se kesti ja koville otti, mutta nyt tuskaisen taipaleen päätyttyä voi hieman huvittuneenakin lukea kertomusta yrityksestä, joka tuntui useimmista ikuisesti tuhoon tuomitulta. Antti Eerolan Punapaidoista Huuhkajiksi : Suomen jalkapallomaajoukkueen historia(Siltala, 2015) ei ryve loputtomassa epäonnessa ja futisfanien kärsimyksissä vaan lähestyy aihettaan sopivalla annoksella huumoria ja toisaalta ilman sitä kirja saattaisikin olla aivan liian raskasta luettavaa.

Ensimmäisen maaottelunsa Ruotsia vastaan Helsingissä Eläintarhan kentällä lokakuussa 1911 Suomi hävisi 2-5, johdettuaan peliä ensin 2-0. Tappiot tulivatkin jo aivan alusta lähtien todennäköisemmiksi lopputuloksiksi kuin voitot ja usein suomalaisille muistakin pallopeleistä tutulla tavalla eli ottelun loppuhetkillä. Ja kyllä, monesti pelin käänsivät itselleen nimenomaan ruotsalaiset. Vuosikymmenestä toiseen maajoukkue, suomalaisen jalkapalloilun tärkeimpänä edustajana, otteli tasapäisesti Baltian maiden kanssa, silloin tällöin pohjoismaiset naapurit yllättäen ja ani harvoin maailman huippujen kanssa tasapäisesti kamppaillen. Tällä tyylillä mentiin aina 1960-luvun puoliväliin saakka, jolloin alkoi ilmetä välähdyksiä paremmasta kuin mihin siihen asti oli totuttu.

Yhden kerran suomalaiset kuitenkin ylsivät mainitsemisen arvoiseen suoritukseen. Vuoden 1912 olympialaisissa Suomi sijoittui ällistyttävästi neljänneksi voittaen Italian ja Venäjän. Iso-Britannia kuitenkin pudotti Suomen loppuottelusta ja pronssiottelu Hollantia vastaan olikin jo puhdasta amatöörien puuhastelua. Edellisenä iltana drinkillä käyneet suomalaiset eivät pärjänneet kovassa kuumuudessa pelatussa matsissa lainkaan, takkiin tuli 0-9.

Jouhevasti etenevä Punapaidoista Huuhkajiksi kirjaa maajoukkueen kronikan lisäksi myös usean lajiaan rakastaneiden jalkapalloamatöörien vaiheita. Usein ulkomaisia vastustajiaan taidoiltaan huonompina ja fyysiseltä kunnoltaan heikompina nämä kovan onnen veijarit ylläpitivät jalkapalloilua Suomessa aikana, jolloin sillä ei voinut saavuttaa sen enempää mainetta kuin kunniaa tai mammonaakaan. Eerolan teoksen pääpaino on silti vahvasti maaotteluissa, olivat ne sitten kuvauksia ystävyysotteluista tai karsintapeleistä lopputurnauksiin.  Vaikka teksti virtaa mukavasti kuin hyvin organisoitu peli, saattaa lukija välillä uupua tarinan yllätyksettömyyteen. Onneksi kuitenkin samalla tulevat esitellyksi niin pelaajat kuin valmentajatkin, jotka kotimaista futista omalla panoksellaan veivät kohti nykyhetkeä ja loivat pohjan, joka mahdollisti nousun ja lopulta kauan kaivatun menestyksenkin. Lisäksi näiden miesten edesottamuksiin liittyy hauskoja anekdootteja, jotka keventävät kotimaisen futiksen tarinaa.

Yksinkertaistaen ja kärjistäen voisi sanoa suomifutiksen pitkän ja hitaan nousun alkaneen ensimmäisten Eurooppaan lähteneiden ammattilaisten myötä. Aulis Rytkösen ja Arto Tolsan ajoista 1950 ja 1960 –luvuilta Litmasen ja Hyypiän vuosituhannen vaihteen sukupolven saavutuksiin kului kuitenkin hyvä tovi, eivätkä kaksi jälkimmäistä huippupelaajaakaan pystyneet lopulta viemään Suomea arvokisoihin. Aavistuksen tragikoomisesti heidän ehkä muistetuimmaksi maaottelukseen jäi loppuhetkien omaan maaliin päättynyt tasapeli Unkaria vastaan, jolla Suomi putosi MM-kisojen jatkokarsinnoista. Belgia-ottelussa Olympiastadionille lentäneestä huuhkajasta lempinimensä saanut maajoukkue tuntui hukanneen etsikkoaikansa ns. kultaisen sukupolven lopetettua, eivätkä tulevaisuuden näkymät olleet kovinkaan hyvät.

Eerolan kirja päättyy vuoteen 2014, jolloin arvokisoihin pääsy oli edelleen haave miesten maajoukkueelle. Muutaman kerran oli oltu lähellä, välillä kotimaisen, välillä ulkomaisen valmentajan johdolla, mutta lopulta aina rannalle jääneinä. Muutaman vuoden kuluttua tästä päävalmentaja Markku Kanerva sai Huuhkajat lopulta lentoon, joka kantoi aina arvokisojen lopputurnaukseen saakka. Se tarina on vielä kesken.

Eerolan teos kirjaa uskollisesti maajoukkueen edesottamukset ja ankarat vaiheet reilun sadan vuoden ajalta rennolla tyylillä. Lukija jää ehkä kuitenkin kaipaamaan tässä yhteydessä jonkinlaista analyysia tai yhteenvetoa niistä tekijöistä, joiden vuoksi Suomi ei ole menestynyt jalkapallossa nykyistä paremmin. Ovatko usein esitetyt syyt kuten mm. vaikeat olosuhteet, yksilöurheilun korostunut asema, tiettyjen urheilupiirien jalkapallovastaisuus ja suomalaisen urheiluyleisön menestyshakuisuus kaiken epäonnen takana. Olivatpa nämä vaikuttavia syitä tai eivät, joka tapauksessa menestys kansainvälisessä jalkapallossa on aina lajin ja sen kulttuurin muodostaman pyramidin huippu, ei mitään nopeasti tai helpolla saavutettavaa, kuten Punapaidoista Huuhkajiksi todistaa.

JH / Arabianrannan kirjasto

Eerola, Antti : Punapaidoista Huuhkajiksi : Suomen jalkapallomaajoukkueen historia, Siltala 2015
- saatavuus HelMet-kirjastoissa

Lisää luettavaa aiheesta

Airio, Iina & Walden, Timo : Huuhkajat ; suomi-futiksen sankariaika, Otava, 2010
- saatavuus HelMet-kirjastoissa

Rakas jalkapallo : 100 vuotta suomalaista jalkapalloa (toim. Lautela, Wallen et all.) Teos, 2007
- saatavuus HelMet-kirjastoissa

Suhonen, Alpo : Markku Kanerva : valmentaja, Into, 2019
- saatavuus HelMet-kirjastoissa

Virtanen. Ari ; Oi Suomi on! : Huuhkajien tie jalkapallon EM-kilpailuihin, HS-kirjat, 2020
- saatavuus HelMet-kirjastoissa