Eskaloitumisen anatomia – Christopher Clark : The Sleepwalkers : How Europe Went To War 1914
Ensimmäisen
maailmasodan seuraukset ovat tuttuja myös useimmille. Rauhan tultua saivat monet
vanhat monarkiat poistua maailman kartalta, jolle syntyi uusia
kansallisvaltioita Suomi mukaan lukien. Samalla syntyivät asetelmat Euroopan ja
maailman myöhemmälle historialle. Edelleen yksi suuri kysymys on kuitenkin
vailla vastausta. Miksi sota syttyi, minkä vuoksi taisteltiin? Kuka aloitti tai
mikä ajoi Euroopan ja myöhemmin koko maailman sotaan, jonka piti olla lyhyt ja
lopettaa kaikki sodat. Tämä historian mysteeri vaikuttaa edelleen olevan
ratkaisematta ja siksi aiheesta ilmestyy edelleen tutkimuksia ja
kirjallisuutta, joiden tavoite on valaista sotaa edeltävien tapahtumien kulku
ja sodan syyt.
Christopher
Clarkin The Sleepwalkers(Penguin Books, 2013) tarttuu aiheeseen todella perinpohjaisella
tavalla. Kirja paneutuu seikkaperäisesti Euroopan valtioiden väliseen
kilpailuun ja voimatasapainoiluun 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Kamppailut
siirtomaista, taloudellinen kilpailu ja kilpavarustelu ovat useimmiten
historian kirjoituksessa esiin nostettuja syitä sodan taustalla, mutta The
Sleepwalkers avaa tuoreen näkökulman aiheeseen. Valokeilaan nousevat osaltaan
ne päättäjät, useimmat jo historian unohtamat, jotka toimivat, luovivat, juonittelivat
ja koittivat selviytyä eurooppalaisen valtapelin jatkuvasti muuttuvissa
asetelmissa.
Serbijohtajien
kaksoisstandardit, ranskalaisten diplomaattien ja poliitikkojen tietty omahyväisyys,
venäläisten ministerien panslavistiset tulkinnat tapahtumista ja tsaarin
vetäytyvä luonne, Saksan keisarin vaihtuvat intoilut, itävaltalaisten pelot ja
kunniantunto sekä englantilaisten poliitikkojen eri leirit ja hallinnon
kuppikunnat tulevat kaikki tutuiksi tavalla, joka tempaa mukaansa vaikka
lopputulos onkin tiedossa. Sotaa edeltäneissä tapahtumissa eivät ole toimijoina
pelkästään anonyymit valtiot vaan erilaisin luontein, kyvyin ja lähtökohdin
varustetut ihmiset, tässä tapauksessa miehet, joista kukaan ei suoraan tai
avoimesti halunnut sotaa, mutta joiden toimet johtivat konfliktiin, joka
lopulta laajeni veriseksi maailmansodaksi. Clarkin teos
ei kuitenkaan ohita historiallista kokonaistilannettakaan eikä tee sodasta näiden
miesten henkilökohtaista projektia tai virhettä, muttei myöskään jätä
huomioimatta heidän personaalisten ominaisuuksien osuutta päätöksissä, joita he
tekivät kaoottisessa tilanteessa omista asemistaan. He olivat useimmiten
yläluokkaisia, vanhanaikaisen kunniakäsityksen omaavia ja
velvollisuudentuntoisia, mutta samalla rohkeita ja epäröiviä, omaa etuaan ajavia
ja avarakatseisia, fanaattisia ja pragmaattisia, päteviä ja liian suurten
tehtävien eteen joutuneita. Joitakin määritteli ylikorostunut miehekkyysihanne, joka ei sallinut heikkoutta, toisten hermot olivat liian kovalla koetuksella.
Kysymykseen
sodan syttymisen syistä Clark ottaa lähtökohdaksi sen kuinka sotaan ajauduttiin,
ei suoraan sitä mikä kategorisesti oli sen syy. Syitä ja syyllisiä on etsitty
sodan loppumisesta lähtien, mutta sotaan johtaneiden tapahtumien kuvaaminen prosessina
herättää sen aikaiset päättäjät eläviksi ihmisiksi, joilla ei ole valintojensa
ohjeiksi sitä tietoa mikä meillä historian tarjoamana nyt on. Valtapoliittinen
korttitalo, jolla oli yritetty tasapainottaa geopoliittisia asetelmia karkasi Euroopan
eri toimijoiden hallinnasta kohtalokkaalla tavalla. Balkanin alueen jo kolmas
konflikti vuosisadan alussa eskaloitui poliittisten ratkaisujen dominoksi,
jossa yksi siirto aiheutti seuraavan ja johti lopulta kohtalokkaaseen
lopputulokseen. Loppujen lopuksi kaikki olivat yhtä syyllisiä sodan aloittajia ja syyttömiä hyökkäyksen kohteeksi joutuneita.
Kirjaa
lukiessa nousee mieleen muutama seikka, joita voi tietyssä mielessä peilata tämän
hetkiseen tilanteeseen. Kylmän sodan jälkeinen moninapainen maailma, jossa
useat eri maat ajavat omaa etuaan tuo tietyiltä osin mieleen asetelman 1800- ja 1900-lukujen
vaihteen Euroopassa. Toisaalta jo tuona aikana tapahtunut median eli
silloisen lehdistön osuus tiedonvälityksessä kuullostaa tutulta. Se ei silloinkaan ollut
intressitöntä, tapahtumien ja tilanteiden uutisointia, vaan sitä väritti kaikissa maissa niiden omat pyrkimykset ja tulkinnat poliittisesta tilanteesta, aina totuuden vääristelyyn asti. Ensimmäistä
maailmansotaan edeltävässä maailmassa ei kuitenkaan ollut kansainvälisiä
järjestöjä, joiden toimesta tilanteen eskaloituminen olisi ehkä saatu
pysäytettyä ja unissakävelijät herätettyä.
JH /
Arabianrannan kirjasto
Christopher Clark: The Sleepwalkers : how Europe went
to war in 1914(Penguin Books,2013)
Lisää luettavaa aiheesta
Peter
Englund: Sodan kauneus ja kauheus : 215 lyhyttä lukua ensimmäisestä
maailmansodasta(WSOY; 2009)
- saatavuusHelMet kirjastoissa
- saatavuusHelMet kirjastoissa
Hanne-Luise
Danielsen(toim.) : Joukkotuho rintamalla(Bonnier Publications International,
2012
- saatavuus HelMet kirjastoissa
- saatavuus HelMet kirjastoissa
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!