Eskaloitumisen anatomia – Christopher Clark : The Sleepwalkers : How Europe Went To War 1914

Ensimmäinen maailmasota on edelleen kiehtova aihe mm. elokuvantekijöille, onhan aivan viime aikoina ilmestynyt useampiakin filmejä katastrofista, joka johti yhteensä yli kahdeksan miljoonan sotilaan kuolemaan. They Shall Not Grow Old, Taistelulähetit - 1917,  A Russian Youth ja Frantz kuvaavat ihmisiä taisteluissa ja kotirintamalla sekä sopeutumista sodan jälkeiseen rauhaan. Monista aiemmistakin klassikkokirjoista ja elokuvista on voinut tutustua juoksuhautojen ja ei-kenenkään-maan teollistuneeseen tappamiseen. Kaikkihan tuntevat Länsirintamalta ei mitään uutta teoksen, vaikka eivät olisi sitä lukeneetkaan tai elokuvaversiota nähneet.

Ensimmäisen maailmasodan seuraukset ovat tuttuja myös useimmille. Rauhan tultua saivat monet vanhat monarkiat poistua maailman kartalta, jolle syntyi uusia kansallisvaltioita Suomi mukaan lukien. Samalla syntyivät asetelmat Euroopan ja maailman myöhemmälle historialle.  Edelleen yksi suuri kysymys on kuitenkin vailla vastausta. Miksi sota syttyi, minkä vuoksi taisteltiin? Kuka aloitti tai mikä ajoi Euroopan ja myöhemmin koko maailman sotaan, jonka piti olla lyhyt ja lopettaa kaikki sodat. Tämä historian mysteeri vaikuttaa edelleen olevan ratkaisematta ja siksi aiheesta ilmestyy edelleen tutkimuksia ja kirjallisuutta, joiden tavoite on valaista sotaa edeltävien tapahtumien kulku ja sodan syyt.

   

Christopher Clarkin The Sleepwalkers(Penguin Books, 2013) tarttuu aiheeseen todella perinpohjaisella tavalla. Kirja paneutuu seikkaperäisesti Euroopan valtioiden väliseen kilpailuun ja voimatasapainoiluun 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Kamppailut siirtomaista, taloudellinen kilpailu ja kilpavarustelu ovat useimmiten historian kirjoituksessa esiin nostettuja syitä sodan taustalla, mutta The Sleepwalkers avaa tuoreen näkökulman aiheeseen. Valokeilaan nousevat osaltaan ne päättäjät, useimmat jo historian unohtamat, jotka toimivat, luovivat, juonittelivat ja koittivat selviytyä eurooppalaisen valtapelin jatkuvasti muuttuvissa asetelmissa.

Serbijohtajien kaksoisstandardit, ranskalaisten diplomaattien ja poliitikkojen tietty omahyväisyys, venäläisten ministerien panslavistiset tulkinnat tapahtumista ja tsaarin vetäytyvä luonne, Saksan keisarin vaihtuvat intoilut, itävaltalaisten pelot ja kunniantunto sekä englantilaisten poliitikkojen eri leirit ja hallinnon kuppikunnat tulevat kaikki tutuiksi tavalla, joka tempaa mukaansa vaikka lopputulos onkin tiedossa. Sotaa edeltäneissä tapahtumissa eivät ole toimijoina pelkästään anonyymit valtiot vaan erilaisin luontein, kyvyin ja lähtökohdin varustetut ihmiset, tässä tapauksessa miehet, joista kukaan ei suoraan tai avoimesti halunnut sotaa, mutta joiden toimet johtivat konfliktiin, joka lopulta laajeni veriseksi maailmansodaksi. Clarkin teos ei kuitenkaan ohita historiallista kokonaistilannettakaan eikä tee sodasta näiden miesten henkilökohtaista projektia tai virhettä, muttei myöskään jätä huomioimatta heidän personaalisten ominaisuuksien osuutta päätöksissä, joita he tekivät kaoottisessa tilanteessa omista asemistaan. He olivat useimmiten yläluokkaisia, vanhanaikaisen kunniakäsityksen omaavia ja velvollisuudentuntoisia, mutta samalla rohkeita ja epäröiviä, omaa etuaan ajavia ja avarakatseisia, fanaattisia ja pragmaattisia, päteviä ja liian suurten tehtävien eteen joutuneita. Joitakin määritteli ylikorostunut miehekkyysihanne, joka ei sallinut heikkoutta, toisten hermot olivat liian kovalla koetuksella.

Kysymykseen sodan syttymisen syistä Clark ottaa lähtökohdaksi sen kuinka sotaan ajauduttiin, ei suoraan sitä mikä kategorisesti oli sen syy. Syitä ja syyllisiä on etsitty sodan loppumisesta lähtien, mutta sotaan johtaneiden tapahtumien kuvaaminen prosessina herättää sen aikaiset päättäjät eläviksi ihmisiksi, joilla ei ole valintojensa ohjeiksi sitä tietoa mikä meillä historian tarjoamana nyt on. Valtapoliittinen korttitalo, jolla oli yritetty tasapainottaa geopoliittisia asetelmia karkasi Euroopan eri toimijoiden hallinnasta kohtalokkaalla tavalla. Balkanin alueen jo kolmas konflikti vuosisadan alussa eskaloitui poliittisten ratkaisujen dominoksi, jossa yksi siirto aiheutti seuraavan ja johti lopulta kohtalokkaaseen lopputulokseen. Loppujen lopuksi kaikki olivat yhtä syyllisiä sodan aloittajia ja syyttömiä hyökkäyksen kohteeksi joutuneita. 

Kirjaa lukiessa nousee mieleen muutama seikka, joita voi tietyssä mielessä peilata tämän hetkiseen tilanteeseen. Kylmän sodan jälkeinen moninapainen maailma, jossa useat eri maat ajavat omaa etuaan tuo tietyiltä osin mieleen asetelman 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Euroopassa. Toisaalta jo tuona aikana tapahtunut median eli silloisen lehdistön osuus tiedonvälityksessä kuullostaa tutulta. Se ei silloinkaan ollut intressitöntä, tapahtumien ja tilanteiden uutisointia, vaan sitä väritti kaikissa maissa niiden omat pyrkimykset ja tulkinnat poliittisesta tilanteesta, aina totuuden vääristelyyn asti. Ensimmäistä maailmansotaan edeltävässä maailmassa ei kuitenkaan ollut kansainvälisiä järjestöjä, joiden toimesta tilanteen eskaloituminen olisi ehkä saatu pysäytettyä ja unissakävelijät herätettyä.  

JH / Arabianrannan kirjasto

Christopher Clark: The Sleepwalkers : how Europe went to war in 1914(Penguin Books,2013)

-  saatavuusHelMet kirjastoissa 

Lisää luettavaa aiheesta

Peter Englund: Sodan kauneus ja kauheus : 215 lyhyttä lukua ensimmäisestä maailmansodasta(WSOY; 2009) 
- saatavuusHelMet kirjastoissa

Nial Fergusson: Julma sota(WSOY, 2003) 
- saatavuusHelMet kirjastoissa

Hanne-Luise Danielsen(toim.) : Joukkotuho rintamalla(Bonnier Publications International, 2012
- saatavuus HelMet kirjastoissa