Leimahduksia ja välähdyksiä – Malcolm Gladwell
Gladwell on taitava kirjoittaja, mutta ei ehkä kovin omaperäinen ajattelijana. Ja enemmänkin, häntä voi hyvin kutsua todella taitavaksi kirjoittaja, mutta osa tästä taituruudesta perustuu yksinkertaisesti tekniikkaan. Gladwell valitsee mielenkiintoisen aiheen, jota hän lähestyy jollakin tavalla erikoisen henkilön kautta. Tyypillisesti lukija viedään asiantuntijan tai läpimurron tehneen henkilön toimistoon tai kotiin ja saamme kuvauksen henkilön ulkonäöstä ja tavoista. Gladwell henkilöi teemansa. Tämä koukuttaa aina lukijan: emme lue alitajuisesta ajattelusta, vaan ihmisistä jotka ovat onnistuneet luottamalla intuitioonsa ja toisista, jotka ovat mokanneet koska eivät ole antaneet alitajuiselle päättelylle mahdollisuutta. Gladwellillä on myös ilmiömäinen kyky löytää mielenkiintoisia ilmiöitä, josta hän kirjoittaa. Tässä auttaa varmasti hänen toimittajataustansa.
Kirjassa Daavid ja Goljat (2014) Gladwell lähtee tunnetusta Raamatun kertomuksesta, jossa pieni paimen voittaa kaksintaistelussa valtavan suuren Goljatin. Daavid on pieni, mutta nopea ja nokkela; Goljat vahva, mutta hidas. Johtava ajatus on luonnollisesti se, etteivät suuruus ja vahvuus ole aina etuja; kaikki valta ei ole fyysistä. Pelin voi voittaa rikkomalla sääntöjä, yllättämällä. Voiman voi korvata nopeudella.
Gladwellin toinen pointti on se, ettei aina tärkeintä ole se, kenellä on eniten resursseja. Joskus resurssien puute voi olla voimavara, menestystekijä:
On joukko etuja, jotka liittyvät aineellisiin resursseihin, ja on joukko, joka liittyy aineellisten resurssien puuttumiseen – ja syy, miksi altavastaajat voittavat niinkin usein kuin voittavat on se, että jälkimmäiset edut ovat joskus ihan täysin tasaveroisia ensimmäisten kanssa. (s. 32.)
Vaikeudet voivat johtaa parempaan menestykseen. Näin esimerkiksi se, että testikysymys painetaan pienellä ja harmaalla fontilla, parantaa vastaajien testitulosta, vaikka kysymysten lukeminen muuttuukin vaivalloiseksi. Vastaajien on yksinkertaisesti pakko pysähtyä lukemaan ja nähdä vaivaa ymmärtääkseen kysymyksen. Vastaavasti monet menestyneet henkilöt, kuten Richard Branson, ovat dysleksikkoja; heillä on lukemis- tai kirjoittamisvaikeuksia.
Vaikea lapsuus kääntyykin menestystekijäksi: lahjakas lapsi tarvitsee ristiriitaisia olosuhteita, vaikeuksia, jotta hänestä ei tulisi liian tavanomaista, liian tottelevaista, liian mielikuvituksetonta toteuttaakseen vallankumouksellisia ajatuksia.
Välähdys (2013) pureutuu yhteen psykologisen kirjallisuuden suosikkiaiheeseen eli alitajuiseen ajatteluun ja intuitioon. Intuitiota on ylenkatsottu vuosikausia, mutta uusi psykologinen tutkimus on osoittanut, että varsin suuri osa ajattelustamme on tiedostamatonta. Tulemme tietoisiksi ajatuksistamme ja teoistamme suhteellisen myöhään, sen jälkeen kun aivoissa on jo valmisteltu toimintaa hyvinkin pitkälle. Aivoissamme on siis menossa melkoinen laskenta jatkuvasti ilman että huomaamme muuta kuin lopputuloksen. Intuition voima puolestaan on siinä, että aina emme kykene tiedostamaan näitä prosesseja edes jälkikäteen.
Gladwell aloittaa ilmiön esittelyn kertomalla tapauksesta, jossa Gettyn taidemuseolle yritettiin myydä antiikin aikainen kouros-patsas. Patsaan aitous tutkittiin tietenkin varsin huolellisesti ja se läpäisi kaikki testit – vain muutaman taidehistorioitsijan intuitio sanoi sen olevan väärennös… mutta hekään eivät osanneet sanoa mikseivät uskoneet patsaan aitouteen. Asiantuntijoiden tiedostamaton tietäminen on kiehtovaa (…ja lukija on jälleen koukussa).
Alitajuinen ajattelumme – ensivaikutelmat - saattavat kuitenkin viedä myös harhaan. Gladwell ottaa esimerkiksi pitkän, tumman ja komean miehen, Warren Hardingin. Harding ei ollut erityisen älykäs, mutta nousi poliittisena komeettana Yhdysvaltojen presidentiksi 1920-luvun alussa. Harding yksinkertaisesti näytti loistavalta presidentiltä, vaikka useimpien historioitsijoiden mielestä hän kuuluu Amerikan historian huonoimpiin presidentteihin. Ensivaikutelmaan ei ole aina syytä luottaa.
Molemmissa tapauksissa tulemme tietoiseksi vain lopputuloksesta: taiteentuntijasta teos ei näytä oikealta, mutta tummat ja komeat miehet vaikuttavat päteviltä. Nyttemmin Gladwell on päätynyt korostamaan jälkimmäisen väitteen vaarallisuutta. Sinisilmäiset (2019) käsittelee sitä, kuinka usein ensivaikutelmamme ihmisistä pettää. Tämä on tietysti ikävämpi juttu, sillä työpaikan saaminen on usein kiinni juuri ensivaikutelmasta – eikä 20 minuutin työhaastattelussa ehditä kovin syvälliseen keskusteluun. Tästä johtuen jotkut firmat ovat kokeilleet anonyymiä työhakemusta – ja Gladwell itse ei haastatellut sihteeriään lainkaan kasvotusten. Hän jutteli vain ehdokkaiden kanssa puhelimessa. Gladwell siis vältti ulkonäön perusteella tehdyt ensivaikutelmat, mutta onko ääni tai lyhyt keskustelu yhtään sen luotettavampi opas rekrytoinnissa?
Varhaisemmassa Leimahduspisteessä (2007) Gladwell tutkii muoti-ilmiöiden syntymistä ja innovaatioiden leviämistä. Hän aloittaa kertomalla, miten Hush Puppies mokkakengät – joiden suosio oli hiipunut olemattomaksi vuosikymmenien saatossa – nousivat muutamassa vuodessa muodin huipulle, koska kourallinen East Villagen ja Sohon nuoria oli alkanut käyttää niitä 1990-luvulla. Toisenlainen ”epidemia” oli se, että (samoihin aikoihin) rikollisuus romahti New Yorkissa: viidessä vuodessa murhien määrä väheni yli 60%. Mistä tämä johtui? Monestakin syystä. Ilmiöt tarttuvat samalla tavalla kuin flunssa, pienillä syillä on suuria vaikutuksia ja kun muutos alkaa tapahtua, se tapahtuu dramaattisella vauhdilla.
Jos haluaa koota Gladwellin tuotannosta jonkinlaisen jatkumon, voi rakentaa vaikka seuraavan agendan: ilmiöt lähtevät joskus leviämään uskomattomalla vauhdilla ja jokseenkin käsittämättömästi… yksi syy tähän saattaa olla se, että arvioimme ihmisiä ja heidän luotettavuuttaan pitkälti tiedostamatta ja erehdymme usein. Riittää että ihminen vaikuttaa joltakin, kuvastaa mielikuviamme tai vastaa vihaamme, raivoomme, pettymykseemme… etulyöntiaseman tässä taistelussa saattaa saavuttaa pelaamalla yllättävää, nopeaa ja ennakoimatonta peliä. Mitähän Malcolm Gladwell itse sanoisi tästä agendasta?
Esittelyn kirjoitti HarriS/Arabianrannan ja Vallilan kirjastot
Gladwell, Malcolm: Leimahduspiste (2007), Ajatus kirjat
- saatavuus HelMet kirjastoissa
Gladwell, Malcolm: Välähdys – Alitajuisen ajattelun voima (2013), WSOY
- saatavuus HelMet kirjastoissa
Gladwell, Malcolm: Daavid ja Goljat – Altavastaajat, sopeutumattomat ja jättejä vastaan taistelemisen taito (2014), WSOY
- saatavuus HelMet kirjastoissa
Gladwell, Malcolm: Sinisilmäiset – miksi luotamme toisiin silloinkin kun ei pitäisi (2019), WSOY
- saatavuus HelMet kirjastoissa
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!